kotopladi
Päälysmiähe Kokkoukse Päällmönsträys Rull Prännvahdi
Päällmönsträys
Nortamo-Seoraha ei tullakka nii vaan --- go siihen gäsketä.
Jäseneks ottaminen dapattu kokkoukses ja stää sanotam bäällmönsträykseks. Halunk käsketän gokkoukse ette ja jos äi klaara kapteenin dekemä äksaamkysymykse ja kokkous niim bäättä, äi mönsträtäm buurihi.
Jungman
Antti Rohiola ja hikisikel
”Tiädäks snää, mikä o hikisikel?”
Mnää seisosin geskelp Poselli vähäsali laattja,
ymbrill istus yrmjä näkössi äiji todiklasi käde ulottuvil ja kattliva
mnuu vähä niingo nokavarttas pitki. Mnuul ol vähän dylkki olo, koten
diätän yhtä hiukka mitä olsi vastan. Kuingast mnää sit oli itten dämmsen
gniippihi ajan?
Se ol saman vuan, go luvilaise saiva suure urakkas
päätöksehe; kaljaas Ihana valmiks. Mnää oli fundeeran lähti syksyl
talvreissuhu, ja ko mnää sit kuuli, et Nortamo Seoram besätning ol
Ihanam bääl käyny piänel reisul, ni sillo mnää päätinki koitta siihem
buurihi mönsträttäväks. 3. styyr Vapanen, go ol mnuul vanhastas hiukan
dutt, gäsk mnuu 14 päev lokakuut Poselli vähäsalihin gell 6.15 jälkkem
bualpäevä. Mnää tein dyät käsketty ja pidi nuuga vaari, ett kerkesim
Bosellin borstoho aikanas. Siäl mnää sit vauhkotli oven dakan, mink
läpitten guulus jottalai puhen grahina, jokune lujemp sana joukko.
Kovasten därkjällt se kokkous kuulost.
Mut sit ovi revästi auk ja mnää käsketti sisäll.
Toevoti hyvä ehtot, mut ei siihe juur kukka vastan, jottalai mörinä vaan
guulus. Kapteen gäsk mnuu menn geskell sali ja ko mnää olim bääs sinn ja
käändyn gapteeni päi, ni joku närjäs pualäänehe: ”Keskel, ol käsk”. Ja
mitäst mnää muut ymmärsin gon dotell ja hääläyttä ittiän hiukam bidemmäl
– vaik ymmärsin gans kyll, et ny mnuult koetetangi otta luulop pois.
Kapteen rupes sit kyselemä, et mikäst miäs mnää ole, misä mnää asu ja
mil asjoill ole liikkel? Mnää sanosi nimen, kerrosi asuvan Ainonkadul ja
talvreisuhu olis meinink. Kapteen huamas koht, et mnää ole Syväraumast.
Ja ol vissi itekkin, go sanos siihe et se ei olekka mikkän goohovemp
paikk assu. Mitäst mnää siihe muut kom myändli. Sit hän huamas, ett yks
vanh Nortamo Seorlaine, Eki, asus vähä samoils seuduil. Mnää klaarasi,
et meijä naabrin ol yks Eero, ja Eki taas asus hänen naabrinas
Erkinkadun bualel. Muistli siins sit, kon gerran dulin gotti ko Eki ja
Eero naolasivap plankkaitta siihe heijä välisel rajall ja kehusiva
mnuulk kui erinomane tyäpari he olivas siihe hommaha; Eero kattel mailma
oikke aikataval vasemmast laedast nii, et ne häne lautaskim bakasiva ai
vasemmal kädel kallalles, mut ko Eki näk mailma vähän doiseld kandilt –
vastaval seorauksel - ni lopputuloksen ol, et ne laodas siin aidas oliva
juur jämpt pystys, eik nep poja tarvin siihe vatupassei taik muitakka
alstandei. He ova molemma jo aikka sit seilann Raoha Satamaha, niingom
bruukata sanno. Mnää opesi heilt mimmost se parhamillas o sillon, go
asja suuttava ol ristriidas mut miähe ei.
Sit jatketti ja mnää klaarasi, ett käyn Durum buales
töis onkapannui tekeväs puulaakis. Seliti sit muutmals sanal mitä
niitten gans tehdä. Kapteen ol olevannas kans asjanduntja ja meinas, et
painet ei sit saa ol liikka. No ei sunkka, tek mnuu miälen sanno vähä
siihe sävyhy, et mitäs mahdas snääki näist tiättä. Mut myänsi sit
kummingi vaa nööräst kapteenil et ei, ei liikka. Vähän däyty näim
bäälmönsträttävän olles katto mitä suustas päästä – ja kenell...
Seoraavaks kapteen kysys, et koskan gerra ole
syväraumlainen, ni kummal pualel mnää jätä Heinosen given, go styyräm
baattian ulos Syväraumalahdest. Mnää sanosi aim bitävän Syväraumam
bualt, nii et kyl mnääs styyrä Heinosen givenki Syvärauman bualt; ole
sit lähdös taik tulos. Kapteen melkke siin giittel, ko mnää oli vahingos
ymmärtän et ei stää kivi tarvittekka mihinkkä
jättä, ko se o siins samas
paikas jo ussemman duhanne vuat ol!
Kyl mnuult viäl sit kaikengaltast kysytti, stääki et
olenk paha tapplema ja olenk kova trankkama. Mnää kiälsi olevam
bahapäine, enk oikken gova trankkika; sillo ja se verra nautin, gon
darjota... Tämä jälkke siäl huudettin: ”Bumpuihi!” Ja kapteen meinas, et
maistetast oikke joukko, mut taeta ol paremp, et halungil ei ny
tarjotakka mittä! Syvärauma asjoihingi viäl palatti, ja kysytti et kuka
o kaikken guuluseve syväraumlaine? Mnää siin goiti saad sladim bääst
kii, ja kysysi et nii, kuuleseve miäs vai. Mut kapteen sanos siihe vähä
äkkist et kukast täsä miähest o mittäm buhun! No, kyl mnää sit jo
ymmärsi, et kysymykses ol tiätvästengi se Syväraumam bikisilmäne flikk.
Niingo oliki. Köppsohlostakkin gysytti – vaik em mnää ymmärtän, mitä se
mönsträyksehen guulus – et, kuingast meil ny mene. No, kyl mar se siin
mene, vastasi mnää, pait meneilläs oleva viik. Mnää olin guul
turklaisilt vähän gamala pistlemist melkke joka aamu, ko olin döihim
bääs. Heil satus sillo vahingos gäymä vähäm bareve tuur.
Sit joku kysys besätningi joukost, et tiädänk mnää
mikä o Syvärauma solm. Se verra mnää ole itekki jo syväraumlaiseks tull,
vaikken siält syndyjän olekka, et arvasin gohdalles se oleva semnen
davalist lyhkäseve solmuväli, kom bruukatan gäyttä sillon gom baat
pidäis saad menemäm bäisis vähän friimakkamppa faartti, mihi edellytykse
muute riitäis.
Rauman giält ruvetti sit mnuult tenttama. Ahterseiluri
mnää klaarasi vähä seivakkaste, mutt sit paiskatti mnuu etten dua alus
mainit kysymys:
”Tiädäks snää, mikä o hikisikel?”
Ja mnuul ei ollu harmat hajuka, mikä semmne oikke o.
Sit ko stää hiljasut ol kestänn se verra, et pari hikipisara kerkes
nousema mnuun dukarajahan – gui lainka niin dakka voika hikkoil – mnää
sanosi, et se o semne oikke vaevaloisest aikka saat sikel. Sillo äijä
purskattiva naorama, et sali raikus. Oi ny pahapolv sendä, fundeerasi
mnää itteksen, dähänk tämä ny tösäs? Mut ko besätning ol hiuka
raohottun, gapteen meinas, et suutta tosaki oma logikkas ol. Mut jos
snää täsä kukatiäs viäl sydvesti saisis, hän jatko, nin darvittis snuun
diättä mikä hikisikel o, muute se sydvest on ennemontta ai hukas. Ja sit
hän glaaras, mikä se oikke o.
Tähä sit lopetetti mnuun denttamisen ja käskettin
dambuurihi. Viäl kapteen gysys siin ohimennes, et jos mnuu otetam
buurihi, ni annank mnää vetosedeli. En luvan antta, ja sit ko mnää viäl
oli heilk klaaran mikä vetosedel o, nim bääsi sit sin dambuurihi. Kyl
mnuu meinas tul aikam bitkäks ennen go mnää käskettin dakas tuamjol.
Kapteen sanos, et jungiks he ova valmi mnuu mönsträmä. Mnää kiittelin
govaste ja oli miälisän go näi hyvi rookkas käymä. Viimätteks mnää lui
viäl äänehen gontrahtkirjast mihi mnää juhlalisest sitoudu, ja kapteen
luk millail hän meina mnuun gansan hantteerat. Kontrahtkiri
allekirjotetti, mnää sai sydvestim bäähän ja käsketti istuma. Sillail
oikke.