Tauno Koskela 1963-1987

Tauno Juhani Koskela, kirimaakar, yliopisto lehtor, Rauman gunniporvar, synnys Raumall fabriikiomistaja I.V. Koskelam boikan 11.10.1916. Tulttuas studendiks Rauma Yhteislyseost v. 1936 hän opiskel pari vuatt teologia Helsingi yliopistos, valmistus kansangynttläks Jyväskylän gasvatusopilisest studenttkoulust v. 1943, suaritt filosofian gandidaatin dutkinon Duru yliopistos 1956 ja vihitti maistriks 1960. Hän doimei opettajan Rauma siminaari harjotuskoulus, äidingiäle ja historia tundopettajan Rauman dyttölyseos, äidingiäle lehtrin Rauma siminaaris ja suulise esitystaedo didaktiika lehtrin Rauma opettajangoulutuslaitoksess. Rauman gansalaisopistos hän styyräs kirjallisuuspiiri vuasin 1947-1972 ja Rauman giäle harrastaji 1964-1993. Tauno Koskela osallistus jatkosottahan dykistön dulejohtajan.

Esikoisteokses Luutnant saa suuvooro ulosannetti v. 1943. Runokokoelm Ankkuroitu ilmestys kaks vuatt myähemi, Näättäk ny herr pormestar 1949 ja Kapteeni varppas syhysivä vaa 1958, valikoidu suuavaukse Lapskoussi v. 1960. Seorav pakinagokoelm Pruustinnald jäi voisorm suuhu tul präntist v. 1972 ja Lapskoussi ja efterräätei v. 1986, misä ol jutui ja runoi monest eri kirjast. Saman vuant tekijä täytt 70 vuatt. Sillail oikke, Rauman giäle sanoi ja sanomissi ilmestys v. 1992, Rauma 550-vuatisjuhlvuan, Monterilai, runoi kahdellk kiälell v. 1996 ja Pisi ja poiki niingom Birksteti Jankke Unaja suntis 1998. Tauno Koskela on doimittans Sillo se paukatt, Hj. Nortamon gootu jaaritukse v. 1994 ja kirjottan murreosude ja kuvatäkstik kuvakirjaha Vanha Rauma v. 1980, samate hänell on däksti kirjas Rauma ja meri v. 1991. Häne murrepakinoitas ja runojas o ulosannett monis eri kirjois ja aviiseis. Kirjalisist ansjoistas Tauno Koskela o saan mm. Läns-Suamen daidemitali, Rauman Gaupungi Nortamo-palkino v. 1960, Satakunnan Girjalisen Gerho Nortamo-palkino ja Satakunnan gultturrahaston dunnustuspalkino. Nortamo-Seor, Rauman Gilta, Helsingi Raumlaiste Seor, Satakunnan Girjalinen Gerho, V.A. Koskenniämi Seor, Werner Söderström  Osakeyhtiö, Satakunna Säästöpankk, Läns-Suam Oy ja Rauman gaupung lyättivä v. 1986 hänell omistetu Ankkuroitu-mitali, jong muatoil kuvaveistäjä, professor Kauko Räike. Hän ol jo aikasemmin dehnp pronssihi valetun Tauno Koskelam bää, jota säilytetä Rauman girjastos.

Nortamo-Seorahan Tauno Koskela mynsträtti v. 1945, kolmas styyr hänest tul v. 1951, toine v. 1952 ja först v. 1956. Kapteeniks häne valitti A.J. Björki jälkke v. 1963 ja sanottuas ”ittes lailsest ylös” hänek korotetti seora vara-amiraaliks v. 1987. Tämä jälkkengi hän ol ahkerast fölis, kon darvitti nuugemppa diatto rauman giälest, taikk se opettaja taikk sem baohaja. Skriivamise lisseks hän ol hyvä omitte jaaritustes kertoja. Ihmste silmihis ol vooro nauru, vooro itkun gyynli, ko hän silmäs sikkarall ja suu väänttell niit paohas. Väkki ol ai sali täynnk, kon diädetti häne jaarittleva. Rauman gaupung kiitt poikkatas hänen gotokaupungi hyväks tekemästäs tyäst ja käsk häne kunnjaporvrikses v. 1992. Nortamo-Seora rullas Tauno Koskela ol 57 vuatt, niist 24 vuatt kapteenin ja loppuhu astik hän innokkast ott ossa kokkouksihi, viimsen gerra vuaskokkouksehe 13.6.2002. Vara-amiraal Tauno Koskela käskettin gorkkema laevaha 28.11.2002.