kotisivu
Rauman kaupungin kunniaporvari, kirjailija Hj. Nortamo on jaarituksillaan tuonut kaikkien tietoon, millaista on raumalainen hauskanpito. Nortamon perinnettä, rauman kieltä, vanhaa purjelaivakauden merimieskulttuuria ja raumalaista kotiseutuhenkeä ylläpitää ja tuo esille Nortamo-Seor. Mutta mistä tällainen seura on saanut alkunsa?
Idea seuran perustamisesta ei suinkaan tullut raumalaisilta. Asia oli nimittäin sillä tavalla, että kirjailija Arvi Järventaus oli yhtenä talvena ollut päiväkävelyllä ja kaupunki sattui olemaan Pori. Kyseisenä päivänä oli myrskynnyt ja tuullut ja lunta satanut ja oli ollut yhtä surkeaa kuin olisi Siperiassa kävellyt. Silloin Järventaus oli ajatellut, että varmaankin Raumalla olisi mukavampaa ja niin hän lähti Raumalle. No, ei mennyt aikaakaan kun Järventaus jo istui Kauppseurassa ja mukana oli Länsi-Suomen päätoimittaja Väinö Lahtonen ja konsuli J. Penttilä. Tiettävästi totilasit nenän alla miehet siinä juttelivat niitä näitä. Järventaus teki selkoa Unkarista ja siellä olevasta seurasta, joka on nimetty kuuluisan Unkarilaisen runoilijan Petöfin mukaan Petöfi-seuraksi ja hän oli sitä mieltä, että raumalaiset voisivat perustaa Nortamon, raumalaisuuden ja meren seuran.
Kävi niin, että Penttilä ja Lahtonen ottivatkin tällaisen seuran perustamisen asiakseen, ja 29. 5. 1930 kokoontuikin ryhmä raumalaisia Kauppaseuraan ja seura perustettiin. Seuran nimeksi tuli Nortamo-Seor. Ensimmäisen rullan, eli jäsenluettelon mukaan besättninkkihin eli miehistöön kuuluivat V. Lahtonen, J. Penttilä, J.K. Nordlund, E. Nurminen, V. Nuotio, A. Långfors, J. Honkavaara, R. Rahi, H. Ruoste, J. Valpio, R. Alho ja A.J. Björk.
Samassa kokouksessa päätettiin myös seuran säännöt. Seuran jäsenistö on kuin laivan miehistö jungmanneista kapteeniin. Kapteeni on seuran puheenjohtaja. Hallitukseen eli päälysmiähiin kuuluu kapteenin lisäksi ensimmäinen, toinen ja kolmas perämies eli styyrman, purseri, joka on rahastonhoitaja, stuertti, kokki, ja varajäseninä kaksi konstia (kokenut merimies, jolla ei ole mitään muodollista koulutusta). Tilintarkastajina on kaksi redaria (laivanvarustaja). Päällysmiehet pestaavat eli mösträävät riittävän määrän muuta miehistöä. Uusi jäsen on aina jungmanni, tai jos hän sattumalta on siviiliammatiltaan merikapteeni, saa hän armollisesti matruusin pestin. Muita arvoja eli graadeja ovat lättmattruus, mattruus, poosu, timberman, seilmaakar. Ja kun päällysmiehet jakavat arvoja miehistölle, otetaan huomioon, miten kukin on seuran hyväksi töitä tehnyt. Kunnijajäsenet ova vara-amiraaleja ja ainoastaan Nortamolla on amiraalin arvo. Seuraan kuulumisen merkiksi jäsenet käyttävät kokouksissa öljykankaista sydvestiä. Sydvestin käyttäminen oli Väinö Lahtosen, seuran perustajajäsenen keksintöä.
Säännöissä määrättiin Nortamon syntymäpäivä 13. 6 seuran vuosipäiväksi ja silloin pidetään vuosikokous. Vuosikokouksen lisäksi on syyskokous ja kevätkokous.
Näissä kokouksissa seuran jäseniksi otetaan sellaisia henkilöitä (lue miehiä), jotka seuran kokouksessa toimeenpantavassa päällemönsträyksessä kykenevät tyydyttävästi vastaamaan suullisesti tai kirjallisesti seuran kapteenin tekemiin äksaamikysymyksiin.
Ensimmäseksi kapteeniksi valittiin konsuli J. PENTTILÄ, joka johtikin seuraa yli 13 vuotta. Hänen jälkeensä ovat kapteeneina toimineet ALFONS RAJAHALME, ARVO KAJAKARI, A.J. BJÖRK, TAUNO KOSKELA (vara-amiraal), MIKKO HAAPIO, EETU AALTO, JARMO SALO ja MARKKU TOIVONEN. Tällä hetkellä kapteenina toimii MIKKO VAPANEN. Jos haluat tietää enemmän kapteeneista, löydät lisätietoja raumankielisiltä sivuilta.
Kuten edellä on todettu, pitää seura kolme kokousta vuodessa ja ne on tarkoitettu vain jäsenille, mutta vuosikokoukseen pääsevät rouvatkin mukaan. Lisäksi seura järjestää muille ihmisille joka toinen vuosi Hjalmarin gousit, eli Nortamon nimipäiväjuhlat, ja joka kevät kaffeholanin. Näihin seura järjestää ohjelmaa, josta suurimman osan esittää seuran oma jäsenistö. Ohjelmassa on näytelmiä, laulua, musiikkia, runoja, epistola (luetaan Nortamon jaarituksia) ja lisäksi tietenkin kahvia ja muuta tarjoilua.
Jos haluat tietää lisää seuran toiminnasta ja aikaansaannoksista, lisätietoja löytyy tämän sivuston raumankielisestä osiosta ja Muist Raumlaine-historiikista, joka on enimmiltä osin kirjoitettu kirjakielellä.